12.6.2011

Match Show Muurame 12.6

Tänään Curro osallistui elämänsä ensimmäiseen mätsäriin. Eilen harjoittelimme tutkimista ja hampaiden katsomista kesken näyttelyseisotuksen. Tokon luoksepäästävyyttähän olemme aiemminkin harjoitelleet. Suureksi yllätykseksi Curro murrasi sivusta lähestyvälle isännälle :-( Hetken mietittyämme ja kokeiltuamme erilaisia lähestymisiä selvisi, että Curro puolustaa herkkuja, joita pidän kädessä parinkymmenen sentin päässä Curron kuonosta. Ilman herkkuja ei murrauksesta ollut tietoakaan, kuten ei tietenkään nätisti seisomisestakaan :-)

Harjoittelimme päivän mittaan lähestymistä niin, että namit olivat ensin alustalla ja alustalle pääsi tutkimisen jälkeen. Iltaan mennessä olimme edenneet niin, että namit olivat tavalliseen tapaan kädessä kuonon edessä. Päätin kuitenkin, että mätsärissä seisotan namien kanssa, mutta ennen tuomarin lähestymistä laitan namit taskuun. Onhan kuitenkin tärkeämpää, että Curro on iloinen tuomarin lähestyessä kuin että seisoisi nätisti paikoillaan.

Vaan kuinkas ollakaan, olimme ensimmäisenä vuorossa seisotuksen jälkeen ja emäntä ennätti vain juuri ja juuri viskata namit taskuun ennen tuomarin lähestymistä. Curro taisi vielä ihmetellä, että minne namit katosivat ja murahti lähestyvälle tuomarille etsien samalla herkkuja emännän taskusta. Muutoin oli iloinen ja antoi hyvin tutkia, vaikka pyörikin kuin väkkärä :-) Sinisen nauhan saimme. Sinisten kehässä emämäntä laittoi namit taskuun hyvissä ajoin ennen tuomarin lähestymistä ja Curro tervehti tuomaria iloisesti. Nätistä seisomisesta tosin ei ollut tietoakaan. Tuomarin katsellessa koiria malttoi kyllä hienosti seisoa ja emännän yllätykseksi sijoituimme neljänneksi.

Valtavan paljon täytyy harjoitella ihmisen lähestymistä kesken seisotuksen. Curro täytyy saada ymmärtämään, ettei lähestyvä ihminen uhkaa herkkujen saamista, vaan on pikemminkin edellytys herkuille. Onneksi tätä voidaan harjoitella paljon myös oman perheen kesken, sillä tuntuu olevan samantekevää, kuka Curroa lähestyy. Ainakin eilen päivällä murrasi niin emännälle kuin isännällekin. Täytynee muutoinkin vähän vähentää hellimistä ja lellimistä, kunnes on käynyt Currollekin selväksi, kenellä on oikeus murrata ja kenellä ei :-)

Vähitellen alkaa tuntua, että taitaa olla olemassa myös liian ahneita koiria :-) Namit mätsärissä, kuten myös kotona harjoitellessa olivat muuten aivan tavallisia ruokanappuloita, joita Curro oli saanut suuren annoksen kotona ennen lähtöä. Jospa pienen pojan ruokahalu ihan pikkiriikkisen vähenisi kasvamisen loputtua ja ehkäpä tosiaan pieni kurinpalautuskin auttaa asiaa :-) Ja ahkera harjoittelu tietenkin.

2 kommenttia:

  1. "liian ahneita koiria" :D Eihän sellaisia olekaan ;-)

    Ei vaan, tervetuloa sika-ahneiden koirien omistajien joukkoon Anskun. Terkkuja meidän ahmatilta, Bailalta :)

    Hienosti meni mätsäri!!
    t. Pia

    VastaaPoista
  2. Onhan ahneudesta tosiaan hyötyäkin :-) Tosin ei ehkä kuitenkaan tarvitsisi alkaa murraamaan.

    Ei kyllä muutoin ole ihmisiltä ruokaansa puolustanut, Verdille on muutamaan kertaan murahtanut. Nätisti malttaa aina odottaa ruokakupille pääsyä pitkiäkin aikoja. Täytyykin alkaa ronklaamaan poikaa kupille pääsyä odottaessaan :-)

    VastaaPoista