Saaressa meitä ilahduttaa ja välillä vähän myös vihastuttaa monenmoiset linnut. Isäntäväki on ihmetellyt, kuinka rauhallisesti pojat rannassa uiskentelevia lintuja seurailevat. Sorsapoikue usein ruokailee rantakalliolla, vaan tälläpä kertaa pelästyi poikien juoksentelua ja lähti vinhaa vauhtia polskuttamaan järvelle. Ja Verdihän tietenkin moisesta karkumatkasta kiinnostui, ei ottanut emännän huuteluita kuuleviin korviinsa ja lähti uimaan sorsaemon perään. Aivan kannoilla ui pitkän matkaa ja emäntä jo pelkäsi, ettei koira malta kääntyä ennen kuin hukkuu.
Onneksi sorsa ui pitkän matkaa rannan suuntaisesti ja emäntä juoksenteli pitkin metsiä, käytti kerralla kaiken äänensä, sai koiran katsomaan emäntää ja kääntymään rantaa kohti. Melkoisen seikkailun Verdi emännälle järjesti. Onneksi Curro varvukossa mussutti mustikoitaan, eikä ottanut oppia suuresta saalistajasta.
Mökkinaapurit varmasti olivat kovin mielissään emännän huuteluista. Lieköhän äänet kuuluneet naapurikuntiinkin saakka. Tärkeintä tietenkin, että Verdi saatiin takaisin rantaan :-) Melkoisen väsynyttä poikaa olikin moisen uimareissun jälkeen.
Hih voi tuota poikaa ;D
VastaaPoistasht