Agi

Viime viikolla Curro yllätti harjoituksissa keskittymällä haistelemaan hallin pohjaa. Emäntä yritti parhaansa mukaan olla hajuja kiinnostavampi, mutta hajut veivät poikaa ja emäntä sai napata pannasta ja saatella pojan pois esteiltä. Verdikin haisteli maneesilla ja saman kohtelun sai osakseen. Harjoitukset loppuivat haisteluun. Lopuksi saivat molemmat pojat tosin tehdä vielä jotakin kivaa, eivätkä haistelleet, joten ihan hyvä mieli jäi emännällekin :-)

Eilen Verdi ja emäntä pääsivät seuran ulkopuolisen kouluttajan oppiin. Alku ei luvannut hyvää, sillä treenireppua pakkaillessa alkoivat pojat villiintyä. Tai Curro lähinnä juoksenteli ympäriinsä ja nousi takajaloilleen hyökkiäkseen Verdiä kohti. Vaan kohtapa emäntä huomaakin, että ilmeisesti siinä rytäkässä on Verdin kuonoon tullut naarmu. Samaiseen kohtaan kuin itsenäisyyspäivänäkin. Onneksi ei vuotanut juurikaan ja saatiin hetimiten puhdistettua. Verdiä naarmu ei tuntunut vaivaavan, mutta varmuuden varuilta pääsi Currokin mukaan varakoiraksi.

Matkakin oli yllätyksiä täynnä, kun ensin sai emäntä houkutella jäätynyttä bensatankin luukkua aukeamaan. Sitten saivat vielä kyytiläiset kiittää onneaan rutikuivasta tiestä, kun pysähtyivät auton edessä jolkottelevaa hirveä ihmettelemään. Onnea oli hirvelläkin ja pysähtyipä hetkeksi meitäkin kummastelemaan :-)

Koulutuksessa emäntä sai ohjeeksi ohjata koiraansa rohkeammin ja luottaa enemmän koiran taitoihin. Palkkaamisessa täytyy muistaa, milloin koira saa napata lelun kädestä ja milloin lelua heitetään. Harjoittelimme myös uutta ohjausta, ja koiran kieltäytymisen varalta ohjeeksi saimme houkutella koiraa esteelle kunnes este suoritetaan. Eikä lopeteta kesken ja yritetä uudelleen. Ja ohjaajan virheestä täytyy muistaa ohjata vielä jokin este ennen palkkausta, eikä palkata suoraan virheen jälkeen.

Emäntä sai myös huokaista helpotuksesta, kun ymmärsi saavansa olla osaamatta peruuttaa kovassa vauhdissa. Valssiahan harjoittelimme myös edellisessä koulutuksessa. Tuolloin emäntä vihdoin ymmärsi, kuinka askeleiden ja ajoituksen tulisi sujua. Tällä kertaa kiinnitettiin erityisesti huomiota siihen, että koira on kartalla, mihin suuntaan ollaan matkalla seuraavaksi. Valssissa voisi jopa vääntelehtiä niin, että toinen askel olisi jo menosuuntaa kohti. Ja taakierron voisin opettaa Verdille itsenäisemmäksi, jotta en saattele koiraa niin pitkälle, että esimerkiksi saksalaisessa otan askeleen riman suuntaisesti. Kun takaakiertoon voidaan lähettää kauempaa, suuntautuvat kaikki askeleet menosuuntaan. Ja jumppaa on myös emännälle tiedossa, jotta saa vartalonsa kiertymään suuntaan jos toiseen. Vajaa kaksi kuukautta onkin nyt aikaa harjoitella saatuja oppeja, kunnes samainen kouluttaja tulee tarkastamaan tilanteen :-)

Melkoisia pakkasia on luvattu, joten saahan nähdä, kuinka tulevien ulkoharjoitusten käy. Onneksi molemmilla pojilla on kerran viikossa harjoitukset myös hallilla. Tosin nähtäväksi jää myös, pysyvätkö kuonot aisoissa ja pääsevätkö pojat harjoittelemaan oikein esteilläkin :-) Eilen Verdi kyllä ansaitsi kehuja olemalla kovin reippaana vieraassa ympäristössä ja emännän jännittäessä.